Viime vuosina kasvatuksen ja kuntoutuksen kentällä on puhuttu paljon lapsen osallisuudesta. Lähtökohtana on, että jokaisella lapsella on oikeus osallisuuteen omassa elämässään. Tätä jokaisen kuntoutusalan ammattilaisen tulee tarkastella huolellisesti omassa toiminnassaan. Onko lapsella mahdollisuus vaikuttaa terapian tavoitteisiin, sisältöön ja toimintatapoihin. Miten voimme terapeutteina varmistaa, että lapsi tulee kuulluksi? Tämä on yksi perustavista teemoista Erityislapsen hyvä arki – lasten moniammatillisen kuntoutuksen osaaja -koulutuskokonaisuudessa.
Perheen merkitys lapsen kuntoutuksessa
Lapsi on myös aina osa perhettä ja siten perhelähtöisyys on lasten kuntoutuksessa keskeinen lähtökohta. Monesti terapeuttien pohdinnassa onkin esillä se, kuinka ottaa perhe vahvemmin mukaan kuntoutukseen. Koulutuskokonaisuudessa painotetaankin paljon perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja osallistujat saavat konkreettisia keinoja sen avuksi. Erityisesti perheterapeutti Teija Pirnes-Hyvösen osuudessa pureudutaan perheen merkitykseen tarkemmin. Teija korostaa, että terapeuttien on tärkeä ymmärtää, minkälainen merkitys perheellä on lapsen kehitykseen ja kuntoutumiseen, millä konkreettisilla keinoilla perhettä voi ottaa mukaan kuntoutukseen ja miten terapeuttina voi tukea perhettä.
Silloin kun lapsella itsellään ei ole mahdollisuutta sanallisesti ilmaista omia tarpeitaan ja tavoitteitaan, tarvitaan muita keinoja. Voidaan käyttää esimerkiksi kuvia ja viittomia, joiden käyttöä puheterapeutti Ulla Sergejeff omassa osuudessaan opettaa. Joskus taas lapsen kuuleminen voi olla eleiden ja ilmeiden huomiointia ja silloin tarvitaan yhteistyötä niiden tahojen kanssa, jotka ovat lapsen kanssa pitkiä aikoja ja oppivat tulkitsemaan lapsen tarpeita ja ilmaisua. Käytännössä siis vanhemmat ja muut lähi-ihmiset esimerkiksi päiväkodissa.
Leikki on voimauttava toiminta
Lapselle tärkeä ja oleellinen toiminta on leikki. Mahdollisuus osallistua leikkiin omassa ympäristössään ja olla osa yhteisöä leikin kautta, on lapselle tärkeä elämänlaadun tekijä. Sen lisäksi, että leikkiä käytetään laajasti terapian menetelmänä ja se voi olla terapiassa tavoitteena, on tärkeää tarkastella leikkiä itsessään. Mikä tekee leikistä lapselle sellaista leikkiä, joka voimaannuttaa häntä? Toimintaterapeutti Maikku Tammisto avaa koulutuksessa ymmärrystä leikkiin ja leikkisyyden kokemukseen sekä niihin keinoihin, joilla voimme auttaa lasta osallistumaan leikkiin ja kokemaan siinä iloa.
Kuinka ympäristö vaikuttaa lapsen kuntoutukseen?
Kuntoutuksessa lapsi oppii uusia taitoja itselleen tärkeissä toiminnoissa ja toisaalta uudet taidot auttavat häntä osallistumaan itselleen merkitykselliseen toimintaan omassa arjessaan. Kuntoutuksessa ammattilaisten tehtävänä on vaikuttaa myös lapsen arjen ympäristöihin siten, että hän saa riittävästi oikeanlaista tukea osallistumiseensa. Tämä voi olla sekä ympäristön esteiden poistamista että lähi-ihmisten asenteisiin ja toimintatapoihin vaikuttamista. Tähän kaikkeen tarvitaan hyvää ja toimivaa yhteistyötä lapsen vanhempien, muiden lähi-ihmisten ja eri terapeuttien kesken. Eri terapioiden ammattilaisina meidän on ymmärrettävä toistemme näkökulmia, jotta pystymme hyvään yhteistyöhön ja vaikuttamaan yhdessä lapsen omia tavoitteita tukien.
Tähän kaikkeen tarvitaan hyvää ja toimivaa yhteistyötä lapsen vanhempien, muiden lähi-ihmisten ja eri terapeuttien kesken
Tunnetaitoja hyödyntämällä vahvempaa ymmärrystä
Terapiatyössä on kyse vaativasta ihmissuhdetyöstä, jossa väistämättä myös terapeutin omat tunteet ja tarpeet ovat vaikuttamassa. Tunnetaitokouluttaja Anne-Mari Jääskinen käsittelee osuudessaan terapiatilanteen tunteiden sekamelskaa hyvin käytännönläheisesti ja osallistujat ovatkin saaneet siitä vahvaa ymmärrystä sekä omiin että lapsen tarpeisiin ja samalla keinoja päästä joskus terapiassa tai arjessa esiintyvistä ”jumitilanteista” eteenpäin. Anne-Marin tapa kouluttaa pohjaa vahvasti kokemuksellisuuteen ja kantaa siksi pitkälle eteenpäin.
