Arkielämässä käsittelemme, havainnoimme ja keräämme jatkuvasti tietoa ympäriltämme. Kuulo- ja/tai näkövammaisen henkilön on puutteellisesta tai puuttuvasta aistitoiminnosta johtuen vaikeaa kerätä tietoa. Liikuntavammaisella henkilöllä saattaa olla vaikeus kerätä ja jakaa tietoa toisen ihmisen kanssa ja kehitysvammaisen henkilön vastaavasti vaikea käsitellä tietoa. Aistimonivammaisuus on kokonaisuudessaan yhdistelmävamma, jossa voi olla yhtaikaa sekä vaikeus saada tietoa, jakaa tietoa, käsitellä tietoa että vaihtaa ajatuksia. Aistimonivammaisella on siis moninkertaiset haasteet ja esteet oppimiseen ja osallistumiseen.
Kuntoutuksen parissa toimivilla ammattilaisilla on merkittävä vaikutus vaikeavammaisten ja vaikeimmin aistimonivammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä mielekkään elämän ja sujuvan arjen rakentamiseen.
“Emme voi vaikuttaa vammaisuuteen sinänsä, mutta voimme vaikuttaa paljon aistimonivammaisen lapsen ja nuoren kokonaiskehitykseen ja elämänlaatuun luomalla edellytyksiä toimijuudelle,” puheterapeutti Marja Liikanen ja fysioterapeutti Nita Tolvanen toteavat.
Miten voimme tukea vaikeavammaisen henkilön toimijuutta, osallistumista ja vuorovaikutusta?
Aistimonivammainen lapsi ja nuori kehittyy perheensä ja muiden lähi-ihmistensä varassa. Kuntoutuksen, varhaiskasvatuksen ja opetuksen keskeisenä tavoitteena on saada lapselle toimiva yhteys toiseen ihmiseen sekä löytää lapsen tapa oman tahdon ilmaisemiseen. Osallisuuden ja toimijuuden toteutuessa on lapsella keinoja tehdä joissain asioissa omia valintoja ja päätöksiä. Hän voi kokea osallisuutta sekä osallistua ja toimia mahdollisimman yhdenvertaisena oppijana omassa ryhmässään päiväkodissa tai koulussa. Tärkein tavoite toki on lapsen ja perheen hyvä arki: ilo, vuorovaikutus, yhteiset puuhat ja arjen sujuminen.
Tuleva koulutuksemme “Puutteellisin aistein kohti mielekästä tekemistä” tarjoaa näkökulmia vaikeimmin aistimonivammaisten lasten ja nuorten kuntoutukseen, varhaiskasvatukseen ja opetukseen. Moniammatillisella kouluttajatiimillä on pitkä yhteinen työkokemus oman alan osaamisen yhdistämisestä ja toimivista käytännöistä lasten kokonaiskehityksen auttamiseksi. Kouluttajina toimivat puheterapeutti (FM) Marja Liikanen, lasten fysioterapian erikoisasiantuntija, fysioterapeutti (NDT) Nita Tolvanen sekä ryhmämuotoisen toiminnan näkökulmaa on tuomassa erityisluokanopettaja Iina Kantola.
Koulutuspäivän sisältöä jäsennetään vuorovaikutustaitojen ja motoristen taitojen nelikentällä, joka kuvastaa sitä kuinka motoristen taitojen ja itseilmaisun kautta syntyvän toimintakyvyn eri osa-alueet ovat riippuvaisia toisistaan. Kuntoutus alkaa usein fysioterapiasta. Fysioterapeutti toimii merkittävässä roolissa motoristen taitojen kehittymisen tukemisessa, mutta myös ensimmäisen kehollisen liikkeen löytämisessä, jonka kautta lapsi voi oppia vastaamaan ja osallistumaan. Mitä varhaisemmin aktiivinen liike löytyy ja sen kautta lapselle kehittyy ymmärrys mahdollisuudesta vaikuttaa ja osallistua, sitä paremmat edellytykset on mielekkään vuorovaikutuksen ja arjen rakentumiselle. Sen löytäminen ei ole koskaan liian myöhäistä ja tähän voivat perheen ja lapsen apuna vaikuttaa kaikki yhteistyössä toimivat henkilöt – opettajat, kuntouttajat, avustajat ja muut läheiset.
“Pureudumme koulutuksessa siihen, miten voimme monin eri tavoin antaa vaikeavammaiselle lapselle ja nuorelle keinoja toimijuuden herättämiseen ja kasvattamiseen: on henkilön toimijuutta, kun hän itse haluaa, itse valitsee ja itse päättää,” Marja, Nita ja Iina korostavat.
Koulutuksen tavoitteena on, että vaikeimmin aistimonivammaisten lasten ja nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset saisivat inspiraatiota arjen työhönsä, sillä kaikkea ei tarvitse löytää tai kehitellä itse. Konkreettisten videoesimerkkien ja aistimonivammaisuuden nelikentän tarkemman tarkastelun kautta koulutuksen osallistujat pystyvät arvioimaan oman kuntoutettavan tai opetettavan henkilön lähtötilannetta ja sitä kautta luomaan osallistumisen ja itseilmaisun keinoja motoristen taitojen perustalta.
