Aivojen kuntoutusasento – avain vaikuttavaan kuntoutukseen

Aivojen oppiminen ei ole itsestäänselvyys

Kuntoutus tähtää siihen, että ihminen oppii elämänsä kannalta tärkeitä tai välttämättömiä taitoja tai saa takaisin toimintakykynsä, elämänlaatunsa ja kykynsä toimia itsenäisesti. Aivojen tasolla kuntoutuminen pohjautuu oppimiseen – uusien taitojen omaksumiseen tai vanhojen taitojen palauttamiseen. Oppiminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys: se vaatii suotuisat olosuhteet, jotka mahdollistavat aivojen muovautumisen. Oppiminen ei toteudu kuntoutuksessa käymällä, ammattilaisen toiminnassa, vaan kuntoutujan aivojen sisällä. Tähän tarvitaan aivojen kuntoutusasentoa.

Mutta mitä aivojen kuntoutusasento tarkoittaa, ja miksi se on niin keskeinen osa vaikuttavaa kuntoutusta? Tässä artikkelissa neuropsykologian asiantuntija Heli Isomäki avaa käsitteen merkitystä ja pohtii, miten kuntoutusasennon hyödyntäminen voi tehdä kuntoutuksesta entistä tehokkaampaa. 

Mikä aivojen kuntoutusasento on?

Aivojen kuntoutusasento on tila, jossa ihminen on vastaanottavainen ja valmis omaksumaan uusia taitoja. Se ei ole pelkkä mielen tila, vaan monien psykologisten, neurologisten ja kemiallisten prosessien summa. Aivot ovat kuntoutusasennossa, kun ne voivat sopeutua, käsitellä uusia ärsykkeitä ja muokata toimintamallejaan.

Kuntoutusasennon ytimessä ovat muun muassa:

  • Turvallisuuden tunne: Turvallisuuden tunne luo perustan oppimiselle ja uusien asioiden vastaanottamiselle.
  • Motivaatio: Motivaatio antaa energiaa ja kestävyyttä oppimiseen liittyvän aivostressin hallitsemiseksi.
  • Hallinnan tunne: Kuntoutujan tulee tuntea, että hänellä on vaikutusmahdollisuuksia ja ymmärrystä kuntoutusprosessista.

Kun aivot eivät ole kuntoutusasennossa, oppiminen jää vajaaksi ja tuntuu erityisen vaikealle, vaikka itse kuntoutuksen sisältö olisi laadukasta.

Motivaatio on oppimisen polttoainetta

Motivaatio on yksi keskeisimmistä tekijöistä, joka vaikuttaa aivojen kuntoutusasentoon. Oppiminen nostaa luonnostaan aivojen stressitasoa ja ilman motivaatiota se voi nopeasti muuttua kuormittavaksi. 

Motivaatio toimii kuin polttoaine, joka auttaa kuntoutujaa kohtaamaan oppimiseen liittyvän aivostressin ja pitämään kiinni tavoitteistaan pitkäjänteisesti. Aivojen tasolla motivaatio liittyy dopamiiniin, välittäjäaineeseen, joka energisoi ja vähentää stressiä sekä auttaa pitämään yllä positiivista mielialaa. 

Dopamiinitasoja voidaan nostattaa esimerkiksi:

  • Realististen tavoitteiden asettamisella ja onnistumisten tehokkaalla vahvistamisella aktiivisen palautteen avulla.
  • Positiivisella ja arvostavalla kohtaamisella.
  • Onnistumisen kokemuksien tuottamisella.

Tunteiden ja oppimisen yhteys

Oppiminen ei ole mekaaninen suoritus – se ei tapahdu tunteista irrallaan. Positiiviset tunteet aktivoivat aivojen välittäjäaineita, kuten dopamiinia ja serotoniinia, jotka helpottavat oppimista. 

Sen sijaan negatiiviset tunteet, kuten turhautuminen, epävarmuus tai stressi, voivat huomattavasti vaikeuttaa aivojen kykyä oppia. 

Käytännössä positiivisten tunteiden tukeminen kuntoutuksessa voi tarkoittaa esimerkiksi kannustavan ja myönteisen ilmapiirin luomista sekä vuorovaikutussuhdetta, jossa kuntoutuja tuntee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi.

Pieniä tekoja suureen vaikuttavuuteen

Kun kuntoutusasento ja sen edellytykset otetaan kuntoutuksessa huomioon, muuttuu kuntoutus vaikuttavammaksi ja molemmat osapuolet – sekä asiakas että kuntoutuksen ammattilainen – kokevat sen merkityksellisemmäksi ja vähemmän kuormittavaksi. 

Oppimisasennon tukeminen ei myöskään välttämättä vaadi monimutkaisia ratkaisuja. Se alkaa pienistä asioista: positiivisen ilmapiirin luomisesta, tavoitteiden selkiyttämisestä ja avoimen vuorovaikutuksen vaalimisesta. 

Tule syventämään osaamistasi

Haluatko syventää ymmärrystäsi oppimisasennosta ja sen käytännön soveltamisesta kuntoutuksessa? Osallistu maksuttomaan webinaariin ”Kuntoutus ja aivot – aivot oppimisasentoon” tiistaina 21.1.2025 klo 8.30–10.00.

Webinaarin asiantuntija Heli Isomäki (neuropsykologian erityispsykologi, vaativan erityistason neuropsykologi, psykologian tohtori) tarjoaa käytännönläheisiä vinkkejä ja työkaluja, joiden avulla voit tehdä kuntoutuksesta entistä vaikuttavampaa.

Siirry takaisin sivun alkuun