Kuntoutuksen tulevaisuudessa tarvitaan osaamista moninaistuvasta arjesta sekä erilaisissa ympäristöissä ja yhteisöissä työskentelystä

Arki muuttuu ja moninaistuu. Jo nyt on rikkoutunut käsitys siitä, että aika jakaantuu samalla tavoin kaikilla ihmisillä, esimerkin työn, vapaa-ajan, levon ja itsestä huolehtimisen suhde on muutoksessa. Mielekäs arki tarkoittaa eri ihmisille erilaisia toimintoja ja asioita. Yhteiskunnallisesti on käynnissä murros, jossa yksilön yhteiskuntaan osallistumisen tavat moninaistuvat. Myös näkemykset työstä ja tuottavuudesta saavat uudenlaisia merkityksiä ja muotoja. Tämä vaatii kuntoutuksen ammattilaisilta omien arvojen ja taustojen tunnistamista sekä tunnustamista, erilaisuuden hyväksymistä myös itsessä sekä samalla yhteisen näkemyksen rakentamista.

Tutkimustietotulvan keskellä tarvitaan taitoja priorisoida

Asiakas on entistä vahvemmin aktiivinen toimija, mikä näkyy asiakasta osallistavien toimintatapojen ja keinojen lisääntymisenä. Esimerkiksi omakuntoutuksen nostaminen omaksi käsitteekseen on vahva signaali siitä, että asiakkaan osallisuutta halutaan vahvistaa. Omakuntoutus, jossa asiakas ja ammattilainen yhdessä suunnittelevat kuntoutumista tukevat keinot ja asiakas toteuttaa omassa arjessaan niitä omaehtoisesti ammattilaisen seurannan tuella, haastaa ammattilaisten hankkimaan taitoja valmentaa ja ohjata asiakasta sekä vahvistaa yhteistä ongelmanratkaisua.

Samalla kun kuntoutuksen päämäärä, monimuotoisen arjen tukeminen, monimutkaistuu, on tutkimustietoa koko ajan enemmän ja helpommin saatavilla. Yksilöllistyvän arjen ja tutkimustietotulvan keskellä tarvitaan taitoja valita ja priorisoida olennainen tieto ja yhdistää erilaiset tiedot toisiinsa. Kuntoutuksen ammattilaisella on tärkeä rooli auttaa asiakasta ymmärtämään saatavilla olevaa tietoa sekä yhdessä asiakkaan kanssa pohtia tiedon merkitystä ja näin varmistaa, että asiakkaat voivat tehdä tietoisia valintoja. Tämä tulisi nähdä yhtenä kuntoutuksen keinona ja omana osaamisalueenaan, joka vaatii erityistä taitoa ja niiden opettelua.

Tiedon merkityksen ymmärtäminen

Tutkimuksissa vaikuttaviksi todetut interventiot eivät ole aina suoraan sovellettavissa kaikkien asiakkaiden tilanteisiin tai niitä ei voi suoraan siirtää eri konteksteihin.  Vaikuttavan kuntoutuksen toteuttaminen vaatii paitsi tutkimustiedon omaksumista, myös ymmärrystä siitä, mitkä kontekstuaaliset tekijät edistävät tai estävät kuntoutuksen toteutumista ja henkilön kuntoutumista. Ammattilaiselta vaaditaan myös niiden kuntoutuspalvelun tai -intervention ydinelementtien tunnistamista, jotka ovat välttämättömiä säilyttää, jotta tavoitellut vaikutukset ja hyödyt voivat todentua. Erityistä osaamista vaatiikin tutkimuksissa vaikuttavaksi todettujen menetelmien ja toimintatapojen vieminen käytäntöön ja soveltaminen ydinelementtien puitteissa. Näiden implementointiin liittyvien kysymysten ymmärtäminen ja muutosagenttina toimiminen on kuntoutuksen ammattilaisen osaamista, joka korostuu tulevaisuudessa. 

Osaamisen yhdistäminen ja yhteisöjen toiminnan edistäminen kuntoutuksen tulevaisuudessa

Yksilöihin keskittyvien kuntoutuksen interventioiden rinnalle on tulossa vahvasti ryhmiin ja yhteisöihin kohdentuvat interventiot, on sitten kyse perhe-, työ- ja opiskelu- tai vapaa-ajanyhteisöistä. Tämä vaatii yhteisöjen kulttuurien ymmärtämistä ja ennakkoluulotonta tutustumista yhteisöjen toimintaan. Jo nyt toimintakykyyn nähdään vaikuttavan paitsi yksilön kyvyt ja ominaisuudet, myös vahvasti toimintaympäristöt ja niiden mahdollisuudet edistää yksilön toimintaa. Tarkastelun kohteena on kuitenkin vielä vahvasti ollut yksilön toiminta, yksilön tavoitteet ja päämäärät. Tulevaisuudessa tarvitaan entistä vahvempaa osaamista yksilöistä muodostuvien yhteisöjen toiminnan edistämisestä eli yhteisön tavoitteiden asettamisen fasilitointi, kaikkien yhteisöjen jäsenten osallisuuden mahdollistaminen, yhteisöjen valmentaminen ja kouluttaminen.

Erityisenä taitona on yhdistää kaikki se vahva osaaminen esimerkiksi yksilön toimintakyvyn ja toimintarajoitteiden arvioinnista, joka perinteisesti on liitetty kuntoutukseen, uusiin osaamisalueisiin. Muutoksessa ei ole syytä hylätä tai väheksyä aiempia taitoja ja osaamista. Olennaista on rakentaa perinteisistä kuntoutuksen osaamisalueista ja uusista osaamisalueista kokonaisuus, työkalupakki, joka vastaa muuttuviin tarpeisiin.  

Maarit Karhula, TtT, toimintaterapeutti

Erikoistutkija, Kelan tutkimus

Maarit Karhula, erikostutkija Kelan tutkimus. Kuvassa Maarit hymyilee kesällä pensaan edessä.

Ajankohtaiset kuntoutusalan koulutukset löydät Koulutuskalenteristamme!

Siirry takaisin sivun alkuun