Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annettu uusi laki korvasi 1.1.2024 alkaen jo 1980-luvulla kirjoitetun lain yksityisestä terveydenhuollosta. Samalla yhtenäistettiin sama laki koskemaan niin julkista kuin yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Lopputuloksena sosiaalihuollosta tuttu kaikille palveluntuottajille yhteinen omavalvontasuunnitelman laatimisvelvollisuus levisi koskemaan niin yksityisiä kuin julkisia terveydenhuollon palveluntuottajia.
Omavalvontasuunnitelma on palveluyksikkökohtainen asiakirja. Tyypillisesti yksityiselle kuntoutusyritykselle riittää yksi Soteriin merkitty palveluyksikkö ja yksi omavalvontasuunnitelma.
Omavalvontasuunnitelman laatimisvelvollisuudesta voi väistyä ainoastaan, jos yritys on liittynyt yhteiseen palveluyksikköön, jolla on jo erillinen yhteisen palveluyksikön omavalvontasuunnitelma. Yhteinen palveluyksikkö on nykyisessä laissa uusi pykälä, jonka mukaisia päätöksiä ei ole tiettävästi vielä kuntoutusalalle tehty.
Jos siis pohdit sitä, täytyykö sinun tehdä oma erillinen omavalvontasuunnitelma, on vastaus, että kyllä täytyy. Yleensä myös yksi suunnitelma riittää.
Velvollisuus laatia omavalvontasuunnitelma ei siis jousta, mutta joustava elementti löytyy suunnitelman sisällöstä. Omavalvontasuunnitelman tekeminen on prosessi, jossa yritys kartoittaa yrittäjän ja mahdollisesti tämän työntekijöiden toimia ja osaamista, niihin liittyviä riskitekijöitä, ja informoi suunnitelman avulla myös kuntoutujia näiden oikeuksista. Suunnitelmaan kirjataan myös havaitut muutostarpeet ja viranomaisilta mahdollisesti saatu ohjaus.
Suunnitelman keskeisenä tavoitteena on taata kaikille asiakkaille turvallinen ja joutuisa hoitoon pääsy ja antaa myös tietoa potilaan oikeuksista ja lisätietokanavista. Suunnitelma on aina julkinen, ja sen on tarkoitus olla yrityskohtainen henkilöstön käytännön apuväline. Suunnitelmassa kuvataan siis yrityksen toimintatavat ja vastuualueet mahdollisimman konkreettisesti.
Mitä riskialttiimpaa ja henkilöstöltään laajempaa yritystoiminta on, sitä laajempi on yleensä suunnitelmakin. Toisaalta jos riskit ja yrityksen koko ovat pienet, kuten kuntoutusalalla yleensä, on suunnitelmakin yleensä lyhyempi. Suunnitelma on aina sen laatineen yrityksen näköinen.
Asiantuntijana Juhani Saarinen, OTM, Suomen Kuntoutusyrittäjien juristi
Juhani vetää elokuussa heinä-elokuussa omavalvontasuunnitelma-työpajoja, joissa perehdytään käytännönläheisesti omavalvontasuunnitelma-malliin ja sen tekemiseen. Katso työpajojen ajankohdat täältä.
