Kuvittele, että aivot ovat kuin jalkapallojoukkue, joka haluaa voittaa mestaruuden. Pelikenttä on huolella valmisteltu, joukkue treenaa täysillä ja ravinto sekä lepo ovat kohdillaan. Samalla tavalla neurologinen kuntoutus vaatii huolellisesti optimoidun ympäristön, jossa yhdistyvät muun muassa liikunta, ravitsemus ja uni.
Artikkelissa pureudumme siihen, miten voimme auttaa aivoja toipumaan ja sopeutumaan paremmin neurologisten sairauksien jälkeen.
Suuri haaste neurologisessa kuntoutuksessa
Neurologisen kuntoutuksen yksi suurista haasteista on passiivisuus ja aloitekyvyn puute. Moni tarvitsee tarkan suunnitelman, aikataulutettua tekemistä ja kannustusta, jotta kuntoutuminen ei jää vain hyvään aikomukseen. Toimintakyvyn palautuminen vaatii pitkäjänteistä ja sitkeää työtä – aivan kuin urheilija treenaisi maratonia varten.
Lisäksi jo ennen sairastumista omaksutut elämäntavat vaikuttavat kuntoutumiseen. Jos liikunta ei ole kuulunut elämään ennen sairautta, sen aloittaminen voi olla vaikeaa. Toisaalta jo pienetkin askeleet vievät eteenpäin.
Mitä kaikkea kokonaisvaltainen kuntoutus pitää sisällään?
Aivoterveyden tukeminen ei ole vain yhtä asiaa – se on monien tekijöiden yhteispeliä:
Liikunta – Liike aktivoi aivoja! Esimerkiksi liikkeet, jotka vaativat kummankin kehonpuoliskon yhteispeliä (kuten ristikkäisliike sauvakävelyssä), jotka aktivoivat molempia aivopuoliskoja, tukevat kielellisiä ja kognitiivisia toimintoja.
Ravitsemus – Kuntoutuminen on rankkaa työtä, ja ilman oikeanlaista energiaa aivoilla ei ole voimaa oppia uutta.
Uni – Syvä uni on aivojen puhdistus- ja palautumisaikaa. Jos syvää unta ei saada riittävästi, aivojen glymfaattinen järjestelmä ei toimi. Tällöin aivot eivät palaudu tai opi uutta.
Miten ammattilaiset voivat auttaa?
Kuntoutus on moniammatillista yhteistyötä, jossa jokainen ammattilainen voi tuoda oman panoksensa potilaan toipumiseen. Ymmärtämällä unen, ravitsemuksen ja liikunnan vaikutukset voimme tukea kuntoutujia kokonaisvaltaisemmin ja auttaa heitä saavuttamaan parempia tuloksia.Kuntoutuksen ei tulisi olla pelkkää toistoa, vaan sen pitää olla myös progressiivista – aivot muovautuvat vain, jos ne saavat uusia haasteita. Jokainen arjen hetki voidaan muuttaa kuntouttavaksi: hampaiden pesu tai hiusten harjaaminen eri kädellä, aamupuuron valmistaminen tai seisominen yhdellä jalalla.
Vieraskynässä mukana: Kristina Laaksonen, LT, Neurologian erikoislääkäri, Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri (artikkeli tehty kouluttajaa haastattelemalla)
Kristina Laaksonen valmistui neurologian erikoislääkäriksi vuonna 2017.
Alun perin hänen suunnitelmissaan oli urheilulääketiede tai ortopedia, mutta neurologia vei mukanaan sen monimutkaisten, mutta kiehtovien haasteiden takia. Pari vuotta taaksepäin ympyrä sulkeutui, kun hän alkoi neurologian lisäksi erikoistumaan liikuntalääketieteeseen. Aivojen tutkiminen tuntui salapoliisityöltä – jokainen tapaus oli kuin mysteeri, joka odotti ratkaisua.
👉 Teemasta on suunnitteilla uusi koulutus Kristinan kanssa – ota meidän uutiskirje seurantaan niin kuulet uusista koulutuksista ensimmäisenä.
